Legion säännöt

Yhdistyksen säännöt
Ohjesääntö
Merkkiohjesääntö
Tapahtumasäännöt

Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 27.10.2023 ja 13.11.2023. Voimaan 13.11.2023.

LEGIO OSTIENSIS RY:N SÄÄNNÖT

Yleistä 

1 § YHDISTYKSEN NIMI, KIELI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Legio Ostiensis ry. Yhdistyksen rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Yhdistyksen kotipaikka on Joensuu.

2 § YHDISTYKSEN TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on:

toimia jäsenistönsä yhdyssiteenä ja etujärjestönä;
huolehtia jäsenistönsä edunvalvonnasta Itä-Suomen yliopiston hallinnossa, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa sekä oikeustieteiden laitoksella tai muissa vastaavissa tahoissa;
edistää jäsenistön työelämävalmiuksia;
tarjota jäsenistölle vapaa-ajanvietto- ja verkostoitumismahdollisuuksia sekä harrastustoimintaa.

Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3 § YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

ylläpitää yhteyksiä ja toimia yhteistyössä alumnien ja erilaisten järjestöjen kanssa;
ylläpitää yhteyksiä ja vaikuttaa oikeustieteiden laitoksella sekä työelämässä;
järjestää kokouksia, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, vapaa-ajan tapahtumia sekä muita toiminnan tarkoitusta edistäviä tapahtumia ja tilaisuuksia;
voi tukea yhdistyksen piirissä tapahtuvaa jäsenistön omaehtoista harrastus- ja kulttuuritoimintaa;
voi voittoa tavoittelematta välittää jäsenistölleen oikeustieteellistä kirjallisuutta, tuottaa jäsenistölleen opintomateriaalia tai muuten tukea jäsenistön työelämävalmiuksia;
voi ylläpitää kirjastoa;
voi julkaista lehteä sekä harjoittaa jäsenistön oikeus- ja koulutuspoliittisen ja yhteiskunnallisen tietoisuuden, ammatillisten ja akateemisten valmiuksien lisäämiseen tähtäävää tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa;
voi järjestää varainkeräyksiä ja ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia sekä testamentteja. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, arvopapereita ja muuta omaisuutta. Yhdistys voi harjoittaa sijoitustoimintaa, josta saatavat varat on käytettävä yhdistyksen toiminnan tukemiseen tai kehittämiseen;
voi ryhtyä myös muihin yhdistyksen tarkoitusta edistäviin toimiin.

4 § OHJESÄÄNNÖT

Näitä sääntöjä täydentävillä ohjesäännöillä voidaan antaa täsmentäviä määräyksiä hallituksen toiminnasta, toimikunnista ja niiden tehtävistä sekä muista yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeinä pidettävistä asioista.

Ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä yhdistyksen kokouksessa ehdottomalla enemmistöllä. Ohjesäännöt tulevat voimaan heti, kun ne on yhdistyksen kokouksessa hyväksytty.

Esityksen uudeksi ohjesäännöksi tai muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai viisi tai useampi yhdistyksen varsinaista jäsentä yhdessä kirjallisena hallitukselle. Esitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

Jäsenyydet

5 § JÄSENYYS JA LIITTYMINEN

Yhdistyksen jäseniä ovat:

Varsinaiset jäsenet. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa oikeustieteiden laitoksen pääaineopiskelija, pois lukien ainoastaan oikeusnotaarin tutkintoa ja oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittava opiskelija. Lisäksi voidaan hyväksyä oikeustieteiden laitoksella kansainvälisessä maisteriohjelmassa tutkintoa suorittava opiskelija. Pääaineopiskelijoilla tarkoitetaan sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita.
Kannattajajäsenet. Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen hallituksen kannattajajäseneksi hyväksymä ja kevätkokouksessa määrätyn kannatusjäsenmaksun maksanut luonnollinen tai juridinen henkilö. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta yhdistyksen kokouksissa.
Kunniajäsenet. Yhdistyksen kunniajäseniä ovat luonnolliset henkilöt, joille yhdistyksen kokous on kunniajäsenyyden myöntänyt. Kunniajäsenyys voidaan myöntää oikeustieteiden alalla ansioituneelle henkilölle, joka on edistänyt yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta yhdistyksen kokouksissa. Kunniajäseniä ei velvoiteta jäsenmaksuun.

Sen, joka haluaa yhdistyksen jäseneksi tai kannattajajäseneksi, tulee ilmoittaa pyrkimyksistään yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti. Yhdistyksen hallitus hyväksyy sekä varsinaiset että kannattajajäsenet.

6 § JÄSENMAKSU

Yhdistyksen jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruudesta päätetään yhdistyksen kevätkokouksessa. Jäsenmaksu on kertaluonteinen ja jäsenyys elinikäinen.

Siirtymäsäännös:

Sääntömuutos tulee voimaan 1.8.2006 alkaen ja yhdistyksen jo olemassa olevat jäsenet katsotaan kuuluvuksi elinikäiseen jäsenyyteen aiempien jäsenmaksujen kautta.

7 § JÄSENYYDEN PÄÄTTYMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tapahtuu seitsemän (7) vuorokauden kuluessa eroilmoituksen tekemisestä.

Hallitus voi kokouksessaan erottaa jäsenen vähintään kahden kolmasosan (2/3) määräenemmistöllä. Asianomaiselle jäsenelle on annettava tilaisuus selvityksen antamiseen asiassa ennen erottamispäätöksen tekemistä hallituksen kokouksessa. Erottamispäätöksessä on ilmoitettava erottamisen syy. Erotettavalla jäsenellä on oikeus saattaa hallituksen tekemä päätös erottamisesta seuraavan yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi. Ilmoitus asian riitauttamisesta on annettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa tiedoksiannosta. Yhdistyksen kokouksen on joko hyväksyttävä tai hylättävä hallituksen tekemä päätös erottamisesta. Jos päätös erottamisesta hylätään, erotettava jäsen saa jatkaa yhdistyksen jäsenenä. Jos päätös erottamisesta hyväksytään, erotettava jäsen katsotaan erotetuksi yhdistyksen kokouksen päättymisestä lukien. Jäsen voidaan erottaa, jos jäsen

on tahallaan tai huolimattomuudesta yhdistyksessä tai sen ulkopuolella aiheuttanut huomattavaa vahinkoa yhdistykselle;
on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut;
toimii olennaisesti vastoin yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusta tai yhdistyksen kokouksessa hyväksyttyjä muita sääntöjä;
ei enää täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenyyden päättyessä henkilö menettää jäsenelle kuuluvat jäsenoikeudet.

Yhdistyksen kokoukset

8 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokouksia ovat syyskokous, kevätkokous ja ylimääräinen kokous. Syyskokous järjestetään loka-marraskuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa.

9 § KUTSUMINEN

Kutsu yhdistyksen sääntömääräiseen tai ylimääräiseen kokoukseen on julkaistava viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta.

Milloin yhdistyksen jäsenet ovat vaatineet yhdistyksen kokousta kutsuttavaksi koolle, on hallituksen kutsuttava kokous koolle vähintään neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Kokouskutsu ja esityslista julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla. Kokouskutsussa on mainittava kokouspaikka ja -aika. Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain (503/1989) 23 §:ssä mainittuja tai niihin verrattavia asioita.

Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain (503/1989) 23 §:ssä mainittuja tai niihin verrattavia asioita, kuten:

1) yhdistyksen sääntöjen muuttaminen;

2) yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden luovuttaminen;

3) hallituksen tai sen jäsenen taikka toiminnantarkastajan valitseminen tai erottaminen;

4) tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen;

5) jäsenmaksun määrääminen;

6) jäsenen erottaminen; tai

7) yhdistyksen purkaminen.

10 § PÄÄTÖSVALTAISUUS

Kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle.

Kokouksen avaa kokoonkutsujana hallituksen puheenjohtaja tai tämän ollessa estynyt, hallituksen varapuheenjohtaja.

11 § KOKOUSJÄRJESTYS

Kokoukselle valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa. Samat kaksi (2) henkilöä voivat toimia sekä ääntenlaskijoina että pöytäkirjan tarkastajina. 

Yhdistyksen kokouksessa jokainen yhdistyksen varsinainen jäsen on puhe-, esitys- ja äänioikeutettu sekä vaalikelpoinen. Yhdistyksen kokouksessa jokaisella läsnä olevalla yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Yhdistyksen jäsenellä on oikeus saada asiansa yhdistyksen kokouksen päätettäväksi. Tämän on ilmoitettava asiansa yhdistyksen hallitukselle viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta.

Yhdistyksen varsinainen jäsen voi valtuuttaa toisen varsinaisen jäsenen käyttämään äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa. Valtuutuksen tulee tapahtua kirjallisella valtakirjalla, joka on esitettävä yhdistyksen kokouksessa. Kokouksessa läsnä oleva varsinainen jäsen voi itsensä lisäksi edustaa vain yhtä toista varsinaista jäsentä valtakirjalla. 

Kannattaja- ja kunniajäsenillä on puhe- ja esitysoikeus, mutta ei vaalikelpoisuutta eikä äänioikeutta.

12 § SYYSKOKOUS

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

1) valitaan yhdistykselle puheenjohtaja sekä muu hallitus seuraavan toimikauden ajaksi; 

2) valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa sekä heille henkilökohtaiset varatoiminnantarkastajat seuraavan kalenterivuoden ajaksi; 

3) hyväksytään yhdistyksen hallituksen esityksestä toimintasuunnitelma; 

4) hyväksytään yhdistyksen hallituksen esityksestä talousarvio; 

5) päätetään uusista kunniajäsenistä yhdistyksen hallituksen niin esittäessä; sekä 

6) käsitellään muut esille tulevat asiat. 

13 § KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

1) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta toiminnantarkastajien lausunnon kuultuaan;

2) hyväksytään toimintakertomus yhdistyksen hallituksen esityksestä sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä;

3) päätetään varsinaisten jäsenten sekä kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruudesta ja kantotavasta; sekä

4) käsitellään muut esille tulevat asiat.

14 § YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

Ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan tarvetta.

Ylimääräinen kokous on hallituksen kutsuttava koolle aina, kun vähintään yksi kahdeskymmenesosa (1/20) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty yhdistyksen hallitukselle.

15 § PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, jollei erikseen näissä säännöissä muualla mainita;

1) se mielipide, jota on kannattanut ehdoton enemmistö;

2) äänten mennessä tasan asian ratkaisee arpa; sekä

3) yhdistyksen sääntöjen muuttamisessa ja purkamisessa tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

16 § PÖYTÄKIRJA

Yhdistyksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, ja jonka tarkastavat kokouksen valitsemat pöytäkirjan tarkastajat, joita on oltava ainakin kaksi (2).

Pöytäkirjat on toimitettava yhdistyksen verkkosivuille neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa kokouksesta ja ne on oltava nähtävänä jäsenistölle vähintään neljä (4) vuorokautta.

Hallitus

17 § YHDISTYKSEN HALLITUS

Yhdistyksen toimeenpano- ja valmisteluvalta kuuluu hallitukselle, jossa on vähintään kolme (3) ja enintään kaksitoista (12) jäsentä.

Yhdistyksen kokous valitsee jäsenistöstään puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet.

Hallituksen toimikausi on sama kuin yhdistyksen tilikausi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun se katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä.

18 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on;

1) tehdä yhdistyksen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, sekä muutoinkin edustaa yhdistystä;

2) valita keskuudestaan varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja päättää hallituksen muusta työnjaosta;

3) perustaa tarvittaessa avukseen asioiden valmistelua tai toimeenpanoa varten toimikuntia ja valita tarvittaessa toimihenkilöitä;

4) valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa;

5) valmistella ja esittää yhdistyksen kokoukselle sääntöjen edellyttämät asiat, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vaalia ja hallituksen erottamista;

6) hyväksyä yhdistyksen uudet jäsenet;

7) huolehtia kaikista niistä asioista, jotka lain tai näiden sääntöjen mukaan kuuluvat hallitukselle;

8) päättää yhdistyksen omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Jos päätös koskee yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavaa omaisuutta, on päätös tehtävä yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä;

9) valvoa sääntöjen noudattamista.

Hallitus voi saattaa yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yhdistyksen toiminnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

19 § TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Yhdistyksellä on kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heillä kaksi (2) henkilökohtaista varatoiminnantarkastajaa. 

Toiminnantarkastajien toimikausi on sama kuin yhdistyksen tilikausi.

20 § NIMENKIRJOITTAMINEN

Oikeus yhdistyksen nimenkirjoittamiseen on hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, sihteerillä sekä taloudenhoitajalla, aina kahdella yhdessä. Kuitenkin siten, että toinen nimenkirjoittajista on joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

21 § TILINKÄYTTÖOIKEUS

Yhdistyksen tilinkäyttöoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja taloudenhoitajalla.

22 § HALLITUKSEN VAIHTAMINEN JA TÄYDENTÄMINEN

Mikäli hallitus tai hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan tehtävästään kesken toimikauden, valitaan yhdistyksen kokouksessa uusi hallitus tai sen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi siten, että hallitus tai sen jäsen jatkaa tehtävässään, kunnes uusi hallitus tai sen jäsen on valittu. Kuitenkin, jos yksi hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan ja jäljelle jääneet hallituksen jäsenet muodostavat toimivaltaisen hallituksen, voi hallitus jatkaa toimikautensa loppuun asti valitsematta uutta jäsentä.

23 § HALLITUKSEN JÄSENEN EROTTAMINEN

Hallituksen jäsen voidaan erottaa tehtävästään yhdistyksen kokouksessa. Päätös erottamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä on tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Vastuuvapautus myönnetään erottamispäätöksestä eteenpäin, ei kuitenkaan erottamista edeltävältä ajalta.

Muita määräyksiä

24 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Muutospäätös on tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kahden (2) viikon ja enintään kahden (2) kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. 

Ehdotus sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kirjallisena hallitukselle.

25 § KURINPITO 

Yhdistyksen jäsenen on noudatettava kaikessa yhdistyksen toiminnassa yhdistyksen sääntöjä sekä yhdistyksen kokouksessa hyväksyttyjä ohjesääntöjä. Ohjesäännöt ovat yhdistyksen säännöistä erillään oleva sääntökokoelma, joka on nähtävissä yhdistyksen verkkosivuilla.

Yhdistyksen hallitus valvoo sääntöjen ja ohjesääntöjen noudattamista ja tarvittaessa vastaa rangaistusten määräämisestä sääntörikkomuksissa. Viranomaisten toimet ja mahdollisesti antamat rangaistukset eivät sulje pois mahdollisuutta määrätä rangaistuksia samasta asiasta yhdistyksen hallituksen toimesta.

Mahdolliset rangaistukset sääntörikkomuksista: 

1) Välitön poistaminen tapahtumasta 

2) Varoitus 

3) Määräaikainen kielto osallistua yhdistyksen toimintaan 

4) Toistaiseksi voimassa oleva kielto osallistua yhdistyksen toimintaan

5) Muu hallituksen ja asianosaisten yhdessä sopima hyvän tavan mukainen rangaistus 

6) Jäsenen erottamismenettelyn käynnistäminen 10 ja 11 §:n mukaisesti

Näiden lisäksi jäsen on velvollinen korvaamaan mahdollisesti rikkomansa yhdistyksen tai muun tahon omaisuuden.

Asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi häneen kohdistuvassa sääntörikkomusmenettelyssä. Jos hallitus katsoo, että rangaistus sääntörikkomuksesta on annettava perustelluista syistä poikkeuksellisesti ennen asianosaisen kuulemista, tulee tapausta käsitellä uudestaan mahdollisimman pian kuulemisen jälkeen ja päättää lopullisesta rangaistuksesta ilman aiheetonta viivytystä.

26 § YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN

Yhdistyksen purkautumisesta päättää yhdistyksen kokous.

Päätös purkautumisesta on tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kahden (2) viikon ja enintään kahden (2) kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. 

Ehdotus yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kirjallisena hallitukselle.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi ovat yhdistyksen varat käytettävä oikeudellisen kirjallisuuden tai muun oikeudellisen opetukseen tai tutkimukseen liittyvän kirjallisuuden hankkimiseen Itä-Suomen yliopistolle.

Varojen käyttämisestä tämän säännön nojalla päättää yhdistyksen jälkimmäinen purkautumisesta päättävä kokous.

27 § YHDISTYKSEN TUNNUS

Yhdistyksen tunnuksista päättää yhdistyksen kokous. Päätös tunnusten valitsemisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kahden (2) viikon ja enintään kahden (2) kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. 

Ehdotukset yhdistyksen tunnukseksi tai tunnuksen vaihtamiseksi on tehtävä kirjallisena hallitukselle.

Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 27.10.2023 ja 13.11.2023. Voimaan 13.11.2023.

LEGIO OSTIENSIS RY:N OHJESÄÄNTÖ

1 § Soveltamisala

Tätä ohjesääntöä sovelletaan Legio Ostiensis ry:n hallituksen, toimihenkilöiden, toimikuntien, muiden toimielinten ja jäsenistön toimintaan. Tapahtumia koskevia ohjesääntöjä sovelletaan lisäksi tapahtumien osallistujiin.

Yhdistyksen kokoukset

2 § Menettelytapajärjestyksen soveltamisala

Legio Ostiensis ry:n yhdistyksen kokouksissa noudatetaan tätä menettelytapajärjestystä ja vakiintunutta kokouskäytäntöä niiltä osin kuin yhdistyksen säännöissä ei muuta määrätä. Tämän menettelytavan tulkinnasta päättää kokouksen puheenjohtaja.

3 § Kokouksen avaaminen

Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kokouksen avaajana toimiva henkilö avaa kokoustilaisuuden, toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden, sekä johtaa kokousta kokouksen puheenjohtajan vaalien ajan. Kokouksen puheenjohtajan vaali on toimitettava heti kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen. Jouduttaessa äänestämään kokouksen puheenjohtajasta suljetulla lippuäänestyksellä, tulee kokouksen avaajan johdolla valita kaksi ääntenlaskijaa kokouksen puheenjohtajan vaalia varten. Puheenjohtajan vaalista laaditaan tällöin erillinen äänestyspöytäkirja, joka liitetään kokouksen pöytäkirjaan, ja jonka allekirjoittavat kokouksen avaaja ja ääntenlaskijat.

4 § Kokouksen puheenjohtaja

Yhdistyksen kokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen siihen valitsema henkilö. Puheenjohtajan ei tarvitse olla äänivaltainen kokousedustaja. Hallituksen puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa ei voida valita yhdistyksen kokouksen puheenjohtajaksi.

5 § Muut kokousvirkailijat

Yhdistyksen kokouksen tulee kokouksen puheenjohtajan valinnan jälkeen valita kokoukselle sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa. Samat kaksi (2) henkilöä voivat toimia sekä ääntenlaskijoina että pöytäkirjan tarkastajina. 

6 § Käsittelyjärjestys

Kokousvirkailijoiden vaalin jälkeen kokouksen asiana on hyväksyä kokouksen esityslista. Hallituksen kokouskutsun yhteydessä esittämä ehdotus on esityslistan hyväksymisen pohjana. Esityslistan hyväksymisen jälkeen kokous etenee esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

7 § Puheenvuorot

Kokouksen puheenjohtaja määrää puheenvuorojen pyytämistavasta ja päättää puheenvuorojen myöntämisestä. Kokouksen puheenjohtaja voi päättää asian käsittelystä osissa, jolloin puheenvuorot myönnetään käsiteltävänä olevan asian osien mukaisessa järjestyksessä. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus rajata puheenvuorojen käyttöä ja puheaikaa.

8 § Asian käsittelyn ja kokouksen keskeyttäminen

Asian käsittely keskeytetään, jos kokouksessa tehdään kannatettu esitys asian panemiseksi pöydälle tai sen palauttamiseksi valmisteltavaksi. Pöytäämistä ja asian palauttamista valmisteluun koskevien puheenvuorojen jälkeen asia ratkaistaan äänestämällä. Asia voidaan pöydätä tai palauttaa valmisteluun yhden neljäsosan (1/4) osallistujista kannattaessa asian pöytäämistä tai asian palauttamista valmisteluun. Asia voidaan pöydätä tai palauttaa valmisteluun vain kerran.

Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen tauoista tai keskeyttämisestä.

Hallitus ja toimikunnat

9 § Hallituksen johto

Yhdistyksen hallituksen toimintaa johtaa puheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka avustaa puheenjohtajaa ja toimii puheenjohtajan sijasta tämän ollessa estyneenä.

10 § Hallituksen järjestäytyminen

Hallitukseen valitaan syyskokouksessa puheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi (2) ja enintään yksitoista (11) muuta hallituksen jäsentä. Hallituksen tulee heti kauden alussa järjestää järjestäytymiskokous, jossa hallitus päättää hallituksen jäsenille pestit ja pestikuvaukset.

11 § Hallituksen puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu ainakin:

1) huolehtia yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja ohjesääntöjen noudattamisesta yhdistyksen toiminnassa;

2) huolehtia yhdistyksen kokouksen ja hallituksen päätösten toimeenpanosta;

3) johtaa hallituksen toimintaa;

4) huolehtia kokouskutsuista ja esityslistoista; sekä

5) johtaa yhdistyksen toiminnan kehittämistä.

12 § Tapahtumien ja projektien järjestämisvastuu

Hallituksen tulee keskuudestaan valita jokaiselle tapahtumalle ja projektille vastuuhenkilö, jonka tulee huolehtia, siitä että tapahtuma tai projekti järjestetään asianmukaisesti. Henkilön vastuulla on delegoida tapahtumaan tai projektiin liittyviä asioita ja huolehtia, että kaikki tapahtumaan tai projektiin liittyvät asiat hoidetaan aikataulussa.

13 § Toimikunnat

Yhdistyksen hallitus määrittää toimikunnat ja niiden tehtävät. Toimikunnat tulee järjestää tarkoituksenmukaisesti. Jokaisella toimikunnalla on oltava vastuuhenkilö. Toimikunnille tulee antaa perehdytys tehtävien hoitamiseen.

14 § Toimihenkilöt

Yhdistyksen hallitus voi nimetä toimihenkilöitä hoitamaan näille nimettyjä tehtäviä. Toimihenkilön tehtävien koordinoimiseksi ja toimihenkilön tukemiseksi tulee toimihenkilölle nimetä vastuuhenkilö hallituksesta. Toimihenkilölle tulee antaa perehdytys tehtävien hoitamiseen.

15 § Tarkastustoimikunta

Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi, neuvontaorgaaniksi ja tarkastustoimielimeksi on nimettävä tarkastustoimikunta, joka toimii hallituksesta erillisenä yksikkönä. Tarkastustoimikuntaa johtaa yhdistyksen kokouksessa valitut toiminnantarkastajat kyseisellä toimikaudella. Toimikunnan jäsenet nimetään hallituksen kokouksessa toiminnantarkastajien ehdotuksesta. Hallituksen tulee kirjallisesti perustella, mikäli se päättää toimia toiminnantarkastajien ehdotuksen vastaisesti. Tarkastustoimikunnan jäseneksi voidaan nimetä yhdistyksen toimintaan aktiivisesti osallistuneita henkilöitä.

16 § Toimikunnan jäsenen tai toimihenkilön eroaminen ja erottaminen

Toimikunnan jäsen tai toimihenkilö voi erota tehtävästään toimittamalla kirjallisen eroanomuksen hallituksen puheenjohtajalle tai hänelle nimetylle vastuuhenkilölle. Hallitus päättää eroanomuksen hyväksymisestä hallituksen kokouksessa.

Toimikunnan jäsen tai toimihenkilö voidaan erottaa tehtävästään hallituksen päätöksellä, mikäli henkilö on laiminlyönyt tehtävänsä jatkuvasti tai tämä on tahallaan tai tuottamuksella aiheuttanut vahinkoa yhdistykselle. Toimikuntalainen voidaan erottaa myös, mikäli tämä on jatkuvasti ja merkittävästi aiheuttanut haittaa toimikunnan toiminnalle.

Hallituksen toiminta

17 § Hallituksen kokouksen koolle kutsuminen

Yhdistyksen hallituksen kokouksen koolle kutsumisesta vastaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja puheenjohtajan ollessa estynyt. Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä siten, kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan päättää. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

18 § Läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus

Hallituksen kokouksissa jokaisella paikalla olevalla hallituksen jäsenellä on täysi puhe- ja äänioikeus. Läsnäolo- ja puheoikeus voidaan myöntää toimikunnan jäsenille, toimihenkilöille ja toiminnantarkastajille, mikäli näiden läsnäolo on tarkoituksenmukaista. Hallitus voi erityisistä syistä myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden tai pelkän läsnäolo-oikeuden myös muille kuin edellä mainituille.

19 § Kokousvirkailijat

Hallituksen kokouksen puheenjohtajana toimii yhdistyksen puheenjohtaja tai tämän ollessa estynyt yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hallituksen kokouksen sihteerinä toimii yhdistyksen hallituksen sihteeri tai tämän ollessa estynyt, joku muu hallituksen kokouksessa läsnä oleva hallituksen jäsen.

20 § Päätöksenteko hallituksen kokouksissa

Asian esittelevä hallituksen jäsen tekee asiasta käydyn keskustelun jälkeen päätösehdotuksen. Mikäli asian esittelevällä hallituksen jäsenellä ei ole päätösehdotusta, tulee kokouksen puheenjohtajan tehdä sellainen. Mikäli päätösehdotuksia on yksi tai useampia, tulee kokouksen puheenjohtajan toimeenpanna niiden välillä äänestys. Hallituksen kokouksen päätökseksi tulee se päätösesitys, jota enemmistö paikalla olleista hallituksen jäsenistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan, ratkaisee asian kokouksen puheenjohtajan ääni. Mikäli kyse on vaalista, asian ratkaisee arpa.

21 § Vastuu päätöksestä ja eriävä mielipide

Päätöksentekoon osallistuneet hallituksen jäsenet ovat vastuussa tekemästään päätöksestä. Jokaisella hallituksen jäsenellä on mahdollisuus saada eriävä mielipiteensä kirjattua kokouspöytäkirjaan. Eriävän mielipiteen esittäminen edellyttää, että kyseinen hallituksen jäsen on vastustanut päätöstä sitä tehtäessä. Eriävä mielipide hallituksen päätökseen tulee ilmoittaa siinä kokouksessa, jossa asiasta on päätetty. Ilmoitus eriävän mielipiteen jättämisestä on merkittävä pöytäkirjaan ja sen sisältö on toimitettava hallitukselle viimeistään viikon kuluttua kokouksesta.

22 § Pöytäkirjat

Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Hallituksen kokouksen pöytäkirjaan tulee merkitä kokouksessa käsitellyt asiat, kokouksessa tehdyt päätökset, äänestystilanteissa äänten jakautuminen sekä mahdolliset eriävät mielipiteet.

Pöytäkirjan kirjoittamisesta vastaa kokoukselle valittu sihteeri. Pöytäkirja on kirjoitettava valmiiksi mahdollisimman pian hallituksen kokouksen jälkeen, kuitenkin viimeistään neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa kokouksesta. Hallituksen kokouksen pöytäkirja hyväksytään seuraavassa hallituksen kokouksessa. Mikäli tämä ei ole perustellusta syystä mahdollista, tulee pöytäkirja hyväksyä tätä seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Viimeisessä hallituksen kokouksessa ennen kesätauolle jäämistä sekä kauden viimeisessä hallituksen kokouksessa, tulee hallituksen valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka allekirjoittavat pöytäkirjan seitsemän (7) päivän sisällä siitä, kun ovat saaneet pöytäkirjan nähtäväkseen. Pöytäkirjanpitäjän tulee toimittaa pöytäkirja pöytäkirjantarkastajille ilman aiheetonta viivytystä, pöytäkirjan valmistumisen jälkeen.

Hallituksen kokouksen pöytäkirja on toimitettava yhdistyksen verkkosivuille viimeistään seitsemän (7) vuorokauden kuluessa sen hyväksymisestä.

Yhdistyksen talous

23 § Yleistä

Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä on sanottu, noudatetaan Legio Ostiensis ry:n taloudenhoidossa tätä ohjesääntöä.

24 § Yhdistyksen kokonaistalous

Yhdistyksen kokonaistalous käsittää kaikki yhdistyksen taloudelliset voimavarat ja muodostuu niistä tuloista, joita yhdistys saa, niistä menoista, joita yhdistys on aiheuttanut tai vastuista, joita yhdistykselle kuuluvat sekä niistä kiinteistöistä, arvopapereista ja muusta omaisuudesta, joita yhdistys omistaa. Yhdistyksen varsinainen talous käsittää yhdistyksen nimissä tapahtuvan taloudellisen toiminnan.

25 § Taloudenhoidon vastuut

Yhdistyksen taloudenhoidosta vastaa yhdistyksen hallitus yhdistyksen taloudenhoitajan johdolla.

26 § Nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet sekä sopimukset

Hallituksen tulee viimeistään kauden toisessa hallituksen kokouksessa määrätä nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Samassa kokouksessa tulee määrätä yhdistyksen maksukortin haltija, joka on taloudenhoitaja tai hallituksen perustellusta syystä määräämä muu hallituksen jäsen.

Sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittavat ne henkilöt, joilla on yhdistyksen sääntöjen mukaan siihen oikeus. Sopimukset, jotka sitovat yhdistystä yli vuoden ajan tai asettavat yhdistykselle merkittäviä velvoitteita tulee poikkeuksetta hyväksyä yhdistyksen hallituksen kokouksessa.

27 § Kulukorvaukset

Hallituksen jäsenien kuluja korvataan seuraavasti

Hallituksen päättämä osuus ainejärjestöjen sekä muiden sidosryhmien vuosijuhlien ja muiden edustustilaisuuksien osallistumismaksuista sekä mahdolliset lahjat.
Hallituksen jäsenen tai toimihenkilön tai muun erityistä tehtävää suorittavan jäsenen omista rahoistaan maksamat Legio Ostiensis ry:lle kuuluvat kulut, joista on kuitti tai muu tosite.

Kulukorvaukset hyväksytään budjetoinnin yhteydessä tai erillisellä hallituksen päätöksellä.

28 § Yhdistyksen maksut

Yhdistyksen maksut maksetaan yhdistyksen pankkitileiltä.

Yhdistykselle suoritettavat maksut ohjataan yhdistyksen pankkitileille tai käteiskassaan.

29 § Omaisuuskirjanpito

Omaisuuskirjanpito on tarvittaessa pidettävä erikseen kiinteistöistä, vastuista, arvopapereista ja vakuuksista.

Yhdistyksen antamista panteista, kiinnevelkakirjoista, takauksista ja muista vastuista on pidettävä vastuuluetteloa.

Arvopaperiluetteloon on merkittävä laatua, hankinta-arvoa ja kirjanpitoa koskevat tiedot. Arvopaperit on säilytettävä arvo-osuustilillä, mikäli mahdollista. Muussa tapauksessa arvopaperit on säilytettävä varmassa säilytyspaikassa erillään yksityisistä ja muista varoista.

30 § Sijoitustoiminta

Yhdistyksen käyttötilin saldo ei saa laskea pysyvästi alle 5 000 euron. Yhdistyksen 9 000 euron ylittävät likvidit varat voidaan sijoittaa yhdistyksen sijoitusstrategian mukaisesti.

Sijoitustoiminta tulee järjestää siten, ettei ainejärjestön toiminta vaarannu, vaikka sijoitukset menettäisivät arvonsa. Sijoitustoimintaa ei saa tehdä käyttämällä vierasta pääomaa vaan kaikki sijoitukset tulee tehdä yhdistyksen omalla pääomalla.

Yhdistyksellä tulee olla sijoitusstrategia, joka hyväksytään yhdistyksen kokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen sijoitusstrategia hyväksytään yhdistyksen kokouksessa ehdottomalla enemmistöllä. Strategiakauden päättyessä tulee strategiaa ja sijoitustoimintaa tarkastella kokonaisuutena ja päivittää sitä tarkastelun tulosten perusteella. Sijoitusstrategian tulee sisältää ainakin sijoitustoiminnan tavoitteet, sitä ohjaavat periaatteet sekä sijoituskohteet.

Hallituksen tulee antaa tilannekatsaus sijoitustoiminnan tilasta kevät- ja syyskokouksen yhteydessä.

Sijoituspäätökset tekee yhdistyksen hallitus 5 000 euroon asti tilikautta kohti. Mikäli sijoitusten summa ylittää 5 000 euroa tilikauden aikana, tulee tämän ylittävät sijoituspäätökset hyväksyttää yhdistyksen kokouksessa. Mikäli markkinatilanne huononee huomattavasti, taloudenhoitaja voi myydä ainejärjestön sijoituksia tappioiden minimoimiseksi. Tästä tulee informoida muuta hallitusta pikimmiten ja toimenpiteet kirjata seuraavaan hallituksen kokouksen pöytäkirjaan.

Tapahtumat

31 § Yleistä

Tämän ohjesäännön tapahtumia koskevat säännökset koskevat kaikkia Legio Ostiensis ry:n itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestämiä tapahtumia, mukaan lukien jatkotapahtumia ja niihin osallistuvia henkilöitä, ellei erikseen toisin mainita.

Niistä asioista, joista ei ole säädetty yhdistyksen säännöissä, tässä ohjesäännössä tai Suomen laissa, päättää Legio Ostiensis ry:n hallitus.

32 § Tapahtumaan ilmoittautuminen

Tapahtumaan ilmoittautuminen on sitova, ellei erikseen toisin mainita. Tapahtumaan ilmoittautunut sitoutuu maksamaan tapahtuman osallistumismaksun, vaikka ei osallistuisi tapahtumaan. Osallistumismaksu on maksettava maksuohjeiden mukaiselle taholle vaadittuun eräpäivään mennessä.

33 § Maksun laiminlyönti

Jos muistutuksesta huolimatta puuttuu aikaisemman tapahtuman osallistumismaksu tai muu maksusuorite, voidaan sen perusteella evätä oikeus osallistua Legio Ostiensis ry:n järjestämiin tapahtumiin, kunnes maksu on suoritettu. Asiasta päättää Legio Ostiensis ry:n hallitus.

34 § Ilmoittautumisen yhteydessä annetut tiedot

Legio Ostiensis ry:n järjestämään tapahtumaan ilmoittautunut vakuuttaa ilmoittautumisen yhteydessä antamansa tiedot oikeiksi. Virheellisistä tiedoista aiheutuvista vahingoista ja kuluista vastaa ilmoittautunut. Jos tapahtuman osallistuja kärsii allergiasta tai sairaudesta, joka tulisi ottaa hänen oman tai yleisen turvallisuuden kannalta huomioon, tulee siitä ilmoittaa tapahtuman järjestäjälle.

35 § Vahingonkorvausvastuu

Osallistuja vastaa aiheuttamistaan vahingoista henkilökohtaisesti Legio Ostiensis ry:n tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestämissä tapahtumissa. Legio Ostiensis ry ei ole velvollinen korvaamaan vahingosta aiheutuneita kuluja.

Tapahtumaan osallistuva on itse vastuussa omasta omaisuudestaan tapahtumassa ja kaikki omaisuus tuodaan paikalle omalla vastuulla. Legio Ostiensis ry ei ole korvausvelvollinen omaisuuden katoamis- tai vahingoittumistilanteissa. Legio Ostiensis ry ei ole vastuussa tapahtumassa henkilöille tapahtuneista vahingoista.

36 § Suunnitelma häirintätilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi ainejärjestötoiminnassa

Legio Ostiensis ry:n hallituksella tulee olla suunnitelma häirintätilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi ainejärjestötoiminnassa. Suunnitelma on voimassa aina yhden Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden ajan ja se tulee päivittää vuosittain ennen Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden alkua.

37 § Turvallisemman tilan periaatteet

Legio Ostiensis ry pyrkii toteuttamaan tapahtumissaan turvallisemman tilan periaatteita. Legio Ostiensis ry:n järjestämissä tapahtumissa ei sallita missään muodossa väkivaltaa, häirintää tai suvaitsemattomuutta ja jokainen jäsen sitoutuu pidättäytymään tällaisesta toiminnasta yhdistyksen tapahtumissa. Tätä sääntöä rikkovasta toiminnasta on ilmoitettava tapahtuman vastuuhenkilöille tai tapahtumassa nimetyille häirintäyhdyshenkilöille viipymättä. Tapahtuman jälkeen asiasta tulee ilmoittaa häirintäyhdyshenkilöille.

Tämän ohjesäännön, muiden Legio Ostiensis ry:n sääntöjen, Suomen lain tai hyvän tavan vastainen käytös voi johtaa:
1) tapahtumasta poistamiseen välittömästi,
2) kirjalliseen varoitukseen,
3) määräaikaiseen kieltoon osallistua yhdistyksen toimintaan,
4) toistaiseksi voimassa olevaan kieltoon osallistua yhdistyksen toimintaan,
5) muuhun hallituksen ja asianosaisen yhdessä sopimaan hyvän tavan mukaiseen rangaistukseen, sekä
6) jäsenen erottamismenettelyn käynnistämiseen Legio Ostiensis ry:n yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Legio Ostiensis ry:n hallitus käsittelee tilanteet tapauskohtaisesti noudattaen Legio Ostiensis ry:n laatimaa suunnitelmaa häirintätilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi ainejärjestötoiminnassa. Tarpeen vaatiessa hallitus ottaa yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin.

38 § Huumausaineiden käytön kielto tapahtumissa

Huumausaineiden vaikutuksen alaisena oleminen, huumeiden käyttäminen tai huumeiden tapahtumaan tuominen on Legio Ostiensis ry:n järjestämissä tapahtumissa ehdottomasti kielletty. Tällaisesta rikkeestä kiinni jäänyt poistetaan tapahtumasta välittömästi ja kyseinen henkilö saa kiellon osallistua Legio Ostiensis ry:n järjestämiin tapahtumiin Legio Ostiensis ry:n hallituksen päättämäksi ajaksi, määräaikaisesti tai toistaiseksi. Yhdistyksen hallitus ottaa myös yhteyttä viranomaisiin.

39 § Kuvaaminen Legio Ostiensis ry:n tapahtumissa

Legio Ostiensis ry:n tapahtumissa otettuja kuvia ja videoita voidaan julkaista Legio Ostiensis ry:n viestinnässä. Tapahtumaan osallistuva on sitoutunut ilmoittamaan, mikäli ei halua kuviaan julkaistavan. Ilmoituksen voi tehdä Legio Ostiensis ry:n tiedotus- tai tapahtumavastaavalle tai, heidän ollessa estyneitä, Legio Ostiensis ry:n hallituksen jäsenelle ennen tapahtumaa tai sen aikana.

40 § Legio Event Pass

Legio Ostiensis ry voi tarjota opiskelijoille oikeuden osallistua Legio Ostiensis ry:n järjestämiin vain jäsenille tarkoitettuihin vapaa-ajan tapahtumiin Legio Event Passilla, ellei tapahtuman yhteydessä toisin mainita. Hinta määräytyy Legio Ostiensis ry:n hallituksen päätöksen mukaisesti. Legio Event Pass on voimassa kerrallaan yhden Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden ajan 1.8.–31.7. riippumatta oikeuden ostoajankohdasta.

Legio Event Pass ei poista velvollisuutta suorittaa tapahtumakohtaisia osallistumismaksuja. Legio Event Pass ei merkitse Legio Ostiensis ry:n jäsenyyttä, eikä sitä voida katsoa etumaksuksi jäsenyyteen. Legio Event Pass ei anna haltijalleen jäsenelle kuuluvia etuja, oikeuksia tai velvollisuuksia.

Legio Event Passin käyttö voidaan evätä määräajaksi tai toistaiseksi, jos Legio Event Passin haltija rikkoo Legio Ostiensis ry:n sääntöjä tai tätä ohjesääntöä. Legio Event Passin haltijaan sovelletaan Legion Ostiensis ry:n sääntelyä soveltuvin osin huolimatta yhdistyksen jäsenyyden puuttumisesta. Legio Event Passin käytön epääminen ei oikeuta maksun palauttamiseen.

Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa osana ohjesääntöä 27.10.2023 ja 13.11.2023. Voimaan 13.11.2023.

LEGIO OSTIENSIS RY:N MERKKIOHJESÄÄNTÖ

41 § Yleistä

Tässä ohjesäännössä säädetään Legio Ostiensis ry:n ansiomerkin myöntämisen perusteista ja käytännöistä sekä järjestönauhan käytöstä.

Yhdistyksellä on käytössä ansiomerkki, järjestönauha ja hallitusmitali.

42 § Yhdistyksen myöntämä ansiomerkki

Ansiomerkin myöntämisestä ja myönnettävien ansiomerkkien määrästä päättää yhdistyksen hallitus. Ansiomerkki myönnetään yhdistyksen hallituksen enemmistön päätöksellä. Ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on ansioituneesta toiminut yhdistyksen hyväksi tai edistänyt sen tarkoitusta. Yhdistyksen jäsenet voivat perustellen tehdä hallitukselle esityksiä palkittavaksi henkilöksi.

Ansioituneeksi legiolaiseksi nimittämisen perusteena voi olla esimerkiksi:

Henkilö on toiminnallaan edesauttanut yhdistyksen kehittymistä parempaan suuntaan ja lisännyt sen positiivista ja arvokasta tunnettavuutta merkittävällä tavalla.
Henkilö on kantanut erittäin painavaksi katsottua vastuuta harteillaan yhdistyksen yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden lisäämistä edistävien tilaisuuksien järjestämisessä.
Henkilö on luottamustehtävissään tehnyt ahkeraa ja kunnianhimoista edunvalvontatyötä julkisoikeuden pääaineopiskelijoiden sekä muiden oikeustieteiden laitoksen opiskelijoiden hyväksi.

Myönnetyt ansiomerkit luovutetaan yhdistyksen vuosijuhlilla tai hallituksen päätöksestä muussa tilaisuudessa. Ansiomerkkien luovutuksesta vastaa myöntämisestä päättäneen hallituksen edustaja.

Yhdistyksen hallituksen on pidettävä kirjaa ansiomerkkien saajista ja myöntämisajankohdasta. Myöntämisperusteet on yksilöitävä ja arkistoitava.

Ansiomerkki voidaan myöntää samalle henkilölle korkeintaan kerran.

Ansiomerkkiä käytetään akateemisissa juhlissa sekä muissa merkin arvolle sopivissa tilaisuuksissa tai yhdistyksen omissa pukujuhlissa. Ansiomerkkiä kannetaan ainejärjestön juhlanauhassa, puvun rintataskun käänteessä tai puvun vasemmassa miehustassa.

Ansiomerkki on väriltään kultainen ja mitoiltaan 20,00 mm leveä ja 15,00 mm korkea. Ansiomerkissä on kuvattuna Legio Ostiensis ry:n logo.

43 § Yhdistyksen järjestönauha

Yhdistyksellä on käytössä järjestönauha, jota käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustaessa.

Jokaisella Legio Ostiensis ry:n jäsenellä on oikeus lunastaa järjestönauha itselleen. Nauhan käyttöoikeus on yhdistyksen jäsenyyden tavoin elinikäinen. Järjestönauhan luovuttamisesta ulkopuoliselle päättää yhdistyksen hallitus.

Järjestönauha on 25,00 mm leveä nauha, joka on symmetrinen keskiviivan suhteen. Nauhassa on viisi 5,00 mm leveää raitaa siten, että reunimmaisena on viininpunainen, tästä seuraavana kullankeltainen ja keskellä valkoinen raita.

Nauhaa kannetaan nauhana oikean olkapään yli vasemmalle kyljelle tai ruusukkeena vasemmassa rinnuksessa. Nauhaa kannetaan juhlapuvussa liivin alla, kun taas arkipuvussa liivin ja solmion päällä. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.

Hyväksytty yhdistyksen hallituksen kokouksessa 28.5.2023

1 §

Nämä tapahtumien säännöt koskevat kaikkia Legio Ostiensis ry:n itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestämiä tapahtumia sekä Legion mainostamia jatkoja ja kaikkia niihin osallistuvia henkilöitä, ellei erikseen toisin mainita.

2 §

3 §

4 §

5 §

Osallistuja vastaa aiheuttamistaan vahingoista henkilökohtaisesti Legio Ostiensis ry:n järjestämissä tapahtumissa. Legio Ostiensis ry ei ole velvollinen korvaamaan vahingosta aiheutuneita kuluja.

6 §

7 §

Legio Ostiensis ry pyrkii toteuttamaan tapahtumissaan turvallisemman tilan periaatteita. Legio Ostiensis ry:n järjestämissä tapahtumissa ei sallita missään muodossa väkivaltaa, häirintää tai suvaitsemattomuutta, ja jokainen jäsen sitoutuu pitäytymään tällaisesta toiminnasta yhdistyksen tapahtumissa. Tätä sääntöä rikkovasta toiminnasta on ilmoitettava tapahtuman vastuuhenkilöille viipymättä. Tapahtuman jälkeen asiasta tulee ilmoittaa häirintäyhdyshenkilöille.

Tapahtumien sääntöjen, muiden Legio Ostiensis ry:n sääntöjen, Suomen lain tai hyvän tavan vastainen käytös voi johtaa:
1) tapahtumasta poistamiseen välittömästi,
2) kirjalliseen varoitukseen,
3) määräaikaiseen kieltoon osallistua yhdistyksen toimintaan,
4) toistaiseksi voimassa olevaan kieltoon osallistua yhdistyksen toimintaan
5) muuhun hallituksen ja asianosaisen yhdessä sopimaan hyvän tavan mukaiseen rangaistukseen, sekä
6) jäsenen erottamismenettelyn käynnistämiseen Legio Ostiensis ry:n yhdistyksen sääntöjen 9 ja 10 § mukaisesti.

8 §

9 §

10 §

Niistä asioista, joista näissä tapahtumien säännöissä, muissa Legio Ostiensis ry:n säännöissä tai Suomen laissa ei ole erikseen määrätty, päättää Legio Ostiensis ry:n hallitus. Legio Ostiensis ry pidättää kaikki oikeudet muutoksiin.

Legion säännöt

Osoitetiedot

Yhteystiedot

Pikavalikko